Hallintomallin taustahistoriaa

Steinerkoululiike sai alkunsa yhteiskunnan kolmijäsennykseen tähdänneen kansalaisliikkeen epäonnistuttua pyrkimyksissään ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Monet steinerkoulut pyrkivät toteuttamaan yhteiskunnan kolmijäsennyksen ideaa niin hyvin kuin mahdollista kunkin yhteiskunnan lakien ja kunkin hetken taloudellisten reunaehtojen puitteissa. Yhteiskunnan kolmijäsennys voidaan tiivistää pyrkimykseen vapauteen kulttuurielämässä, tasa-arvoon oikeuselämässä ja veljellisyyteen tai solidaarisuuteen talouselämässä. Steinerkouluissa tämän on usein tulkittu tarkoittavan sitä, että lasten kanssa työskentelevät henkilöt vastaavat pedagogiikan kehittämisestä ja opetussuunnitelmatyöstä. Siksi koulun hallinto on jaettu eri alueisiin: pedagogiset asiat (opettajakunta), taloudelliset asiat (johtokunta) ja työsuhdeasiat ja henkilöstöhallinto (rehtorit).

Steinerkoulun opettajankokoukselle perinteisesti kuuluvat pedagogiset asiat, opetussuunnitelma, koulun identiteetti, visio, josta anglo-saksisessa maailmassa käytetään myös sanaa missio, opettajien ja koulussa tarjottavat opetusohjelmat. Johtokunnan perinteistä aluetta ovat olleet budjetin valmistelu, talousasiat, varainhankinta, koulun kehittäminen ja pitkän tähtäimen suunnitelmat. Säännöt ja siksi oikeuselämä koskevat kaikkia toimijoita. Hallintolain mukaisesti koululla on toiminnasta vastaava rehtori, Rehtoreiden työnkuvaan kuuluu yleishallinnon lisäksi mm. työsuhdeasiat ja esihenkilötehtävät. Koulun johtosääntö tarkentaa työnjakoa ja vastuita.