Johtosääntö

VANTAAN SEUDUN STEINERKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ

1 luku

SOVELTAMISALA

1§ Koulutuksen järjestäjä

Esi- ja perusopetuksen järjestäjänä toimii Vantaan seudun steinerkoulun kouluyhdistys ry (jäljempänä yhdistys). Lukiokoulutuksen järjestäjänä toimii Helsingin Rudolf Steiner -koulun kannatusyhdistys ry edellä mainittujen yhdistysten allekirjoittaman voimassa olevan sopimuksen perusteella.

2§ Johtosäännön piiriin kuuluva koulutus ja muu toiminta

Yhdistys järjestää opetus-ja kulttuuriministeriön 13. kesäkuuta 2019 tekemän päätöksen (OKM/6/530/2018) mukaisesti perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettua esiopetusta ja perusopetusta.

Yhdistys järjestää myös Helsingin Rudolf Steiner -koulun erillisenä itsenäisenä Vantaan toimintayksikkönä lukiolaissa (629/1998) tarkoitettua lukiokoulutusta.

Opetuksessa noudatetaan steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetussuunnitelmaa ja steinerpedagogiikkaan perustuvia työskentelytapoja. Koulutuksen yhteydessä tutkitaan ja kehitetään steinerpedagogisia opetus- ja kasvatusmenetelmiä sekä järjestetään toimintaa, jolla edistetään steinerpedagogiikan kehittämistä ja tuntemusta opetus- ja kasvatustoimessa.

Yhdistys voi järjestää koululaisille perusopetuslain (628/1998) 8 a luvun mukaista iltapäivätoimintaa ja esikoululaisille päivähoitolain (36/1973) mukaista päivähoitoa, sekä muuta kerhotoimintaa.

3§ Koulu, jossa opetus järjestetään

Opetus järjestetään Vantaan seudun steinerkoulu -nimisessä koulussa, joka sijaitsee Vantaan kaupungissa. Koulun opetuskieli on suomi. Koulussa annetaan esiopetusta sekä luokilla 1 - 9 perusopetuslaissa 628/1998 tarkoitettua steinerpedagogista opetusta ja lukion luokilla 1.-3/4 (luokat 10-12/13) lukiolaissa 629/1998 tarkoitettua steinerpedagogista koulutusta.

2 luku

TOIMIELIMET JA -HENKILÖT SEKÄ NIIDEN TOIMIVALTA JA TEHTÄVÄT

4§ Toimielimet ja niiden tehtävien jaon perusteet sekä hallinnossa noudatettavat periaatteet

Koulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä sekä hallinnosta vastaavat johtokunta, rehtorit, opettajakunta, näiden keskuudestaan valitsema johtokunnan valmisteleva ryhmä sekä opettajakunnan valmisteleva ryhmä. Johtokunnan ja opettajakunnan tehtävien jaossa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan johtokunnalle kuuluvat taloushallintoa koskevat asiat. Opettajakunnalle kuuluvat kasvatukseen ja opetukseen liittyvät asiat. Rehtorit vastaavat muun muassa sidosryhmäyhteistyöstä, viranomaisyhteistyöstä ja henkilöstöjohtamisesta. Toimielinten toiminnassa noudatetaan koulutusta koskevaa lainsäädäntöä, yhdistystoimintaa koskevia säännöksiä sekä yhdistyksen sääntöjä.

5§ Johtokunta

Johtokuntana toimii kouluyhdistyksen hallitus, johon kuuluvat rehtorit. Kokouksiin voi osallistua myös opettajakunnan kokoukseen valitsema jäsen. Hän voi olla myös kokouksittain vaihtuva. Johtokunta valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin, jotka eivät voi olla opettajakunnan edustajia. Sihteeri voi olla myös kokouksittain vaihtuva. Johtokunnan kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja, omasta aloitteestaan tai kolmen johtokunnan jäsenen vaatimuksesta.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun kolmasosa sen jäsenistä ja sen lisäksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Johtokunnan tulee päätöksenteossa pyrkiä yksimielisyyteen. Jos kuitenkin joudutaan äänestämään, riittää yksinkertainen äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Johtokunnan keskuudestaan valitseman sihteerin tehtävänä on pitää pöytäkirjaa yhdistyksen ja johtokunnan kokouksissa. Muilta osin toimihenkilöiden tehtävät määrittelee johtokunta. Johtokunta voi asettaa avukseen toimikuntia/työryhmiä yhdistyksen asioiden valmistelemista ja hoitamista varten.

6§ Johtokunnan tehtävät

Johtokunnan tehtävänä on:

1. Johtaa ja valvoa rehtoreiden kanssa koulun taloutta ja omaisuutta.
2. Hyväksyä rehtoreiden esityksestä esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat.
3. Hyväksyä rehtorin esityksestä koulun johtosääntö.
4. Hyväksyä talousarvio, jonka laatiminen tapahtuu yhteistyössä rehtoreiden kanssa.
5. Huolehtia tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinnasta ja antaa tilinpäätös kouluyhdistyksen vahvistettavaksi.
6. Edustaa koulutuksen järjestäjänä koulua viranomaisiin ja muihin koulun ulkopuolisiin nähden, paitsi asioissa, jotka ovat pääasiallisesti opetuksellisia ja kasvatuksellisia kysymyksiä tai jotka kuuluvat rehtorin vastuulle.
7. Vahvistaa rehtoreiden esityksestä vakituiseen työsuhteeseen otettavan henkilöstön määrä.
8. Päättää rehtorin esityksestä perusopetuslain 36 §:n tarkoittamasta oppilaan ja apulaisrehtorin esityksestä lukiolain 26 §:n tarkoittamasta opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta (monijäseninen toimielin)
9. Valita rehtori ja päättää rehtorin työsuhteesta kuultuaan opettajakuntaa.
10. Johtokunnan puheenjohtaja toimii työnantajan edustajana suhteessa rehtoriin ja toimii hänen esihenkilönään.
11. Valita ja nimetä tarpeen mukaan koulun apulaisrehtorit ja vararehtorit kuultuaan rehtoria ja opettajakuntaa.
12. Huolehtia koulun toiminnan arvioinnista yhdessä rehtoreiden, oppilaskunnan ja työryhmien kanssa ja päättää sen keskeisten tulosten julkistamisesta.

Johtokunta voi antaa toimivaltaansa kuuluvan asian koulun talousasioista vastaavan henkilön, yrityksen tai yhteistyöryhmän hoidettavaksi. Johtokunnan valmistelevaan ryhmään kuuluvat johtokunnan puheenjohtaja, rehtorit ja tarvittavat muut jäsenet. Valmistelevan ryhmän kokouksessa voi tarvittaessa olla läsnä myös muita asiantuntijoita. Tämä ryhmä toimii valmistelevana elimenä johtokunnan kokousasioissa, sekä päättää kiireellisestä kouluun liittyvästä asiasta itsenäisesti. Valmisteleva ryhmä voi päättää budjetin mukaisista taloudellisista asioista sekä koulun toiminnan turvaamiseen liittyvistä asioista. Johtokunta voi tarvittaessa perustaa muita työryhmiä ja ne voivat valita keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Esim. kiinteistöjen hoitoon ja rakentamiseen liittyvä työryhmä, ns. rakennusryhmä, joka seuraa, suunnittelee ja esittää johtokunnalle kiinteistöihin liittyviä asioita.

7§ Rehtori

Koulussa on vakituisessa työsuhteessa oleva perusopetuslain (628/1998) ja lukiolain (629/1998) tarkoittama rehtori, jonka johtokunta valitsee kuultuaan opettajakuntaa.

Rehtorin tehtävänä on:

1) Edustaa koulua viranomaisiin ja muihin koulun ulkopuolisiin nähden tämän johtosäännön työnjaon mukaisesti.

2) Huolehtia viranomaisten määräyksiin perustuvien koulua koskevien tilastotietojen toimittamisesta.

3) Huolehtia opetustoimintaan liittyvästä viestinnästä ja yhteydenpidosta koulun ulkopuolisten tahojen suhteen.

4) Toimia opettajien, pedagogisen henkilöstön ja muun henkilökunnan esihenkilönä.

Esihenkilön tehtäviin kuuluu myös myöntää työntekijälle palkaton vapaa, työntekijöiden rekrytointi (opettajakunnan kuuleminen vakituisen pedagogisen henkilöstön osalta), sekä työsuhteisiin liittyvien hallintopäätösten tekeminen.

5) Tehdä opettajakuntaa kuultuaan esitys johtokunnalle koulun johtosäännöstä.

6) Tehdä opettajakuntaa kuultuaan esitys johtokunnalle esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmasta.

5) Toimia opettajakunnan varapuheenjohtajana. Rehtori johtaa opettajankokousta puheenjohtajan ollessa estynyt tai esteellinen.

7) Toimia osana sekä opettajakunnan että johtokunnan kokouksia valmistelevia työryhmiä ja toimia kokouksissa esittelijä oman toimialansa asioissa.

8) Laatia ja päättää opettajakuntaa kuultuaan koulun lukuvuosisuunnitelmasta sisältäen koulun työ- ja loma-ajat.

9) Päättää koulun toiminnan pedagogisesta arvioinnista ja arviointien keskeisten tulosten julkistamisesta.

10) Antaa pyydettäessä työntekijälle työtodistus hänen toiminnastaan koulussa.

11) On oikeus tarvittaessa allekirjoittaa oppilaille annettavat todistukset.

12) Allekirjoittaa oppilaiden päättö- ja erotodistukset.

13) Suorittaa oppilaan uudelleenarviointi oppilaan pyynnöstä yhteistyössä kyseisen oppiaineen opettajan kanssa.

14) Päättää perusopetuslain 46§:n tarkoittamasta oppilaalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta.

15) Tehdä esitys monijäseniselle toimielimelle (johtokunta) perusopetuksen oppilaan määräaikaisesta erottamisesta.

16) Varmistaa koulun opiskeluhuollon toteutuminen yhdessä koulutuksen järjestäjää edustavan johtokunnan kanssa.

17) Tehdä esi- ja perusopetukseen liittyvät hallintopäätökset oppilaaksiottoihin liittyen kuultuaan ensin valintaryhmää.

18) Tehdä perusopetukseen liittyen hallintopäätökset oppilaskohtaiseen tukeen siirtymisestä opettajien laatiman oppilaskohtaisen tuen toteutumista koskevan suunnitelman pohjalta.

19) Rehtorin tehtävistä voidaan eriyttää turvallisuuspäällikön ja työsuojelupäällikön tehtävät. Tehtävien työnjako määritellään vuosittaisessa työnjako- ja vastuualueet dokumentissa.

8§ Apulaisrehtori

Koulussa on apulaisrehtori. Koulussa voi olla myös vararehtori.

Apulaisrehtorin tehtävänä on:

1) Työskennellä rehtorin työparina koulun johtamisessa ja muissa rehtorin toimialaan kuuluvissa tehtävissä. Apulaisrehtorin tehtäviä tarkentaa erillinen hallinnon työnjakoa kuvaava liite.

2)Toimia rehtorin sijaisena tämän ollessa estynyt vastaten perusopetus- ja lukiolain mukaisesti koulun toiminnasta sekä toimien työnantajan edustajana.

3) Toimii lukion rehtorina ja vastaa lukion toiminnasta Vantaan toimintayksikölle kuuluvien vastuiden osalta.

4) Toimii työnjaossa sovittujen henkilöiden esihenkilönä, tehdä työsuhteisiin liittyvät hallintopäätökset, rekrytoinnit (opettajan kuuleminen vakituisen pedagogisen henkilöstön osalta) ja johtaa työnjaossa sovittua osaa koulun toiminnasta. 

5) Antaa lähiesihenkilönä pyydettäessä työntekijälle työtodistus hänen toiminnastaan koulussa

5) Tehdä opettajakuntaa kuultuaan johtokunnalle esitys lukion opetussuunnitelmasta

6) Päättää lukiolain 26§:n tarkoittamasta opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta.

7) Tehdä esitys monijäseniselle toimielimelle (johtokunta) lukion opiskelijan lukiolain 26 §:n 2 momentissa tarkoitetusta opiskelusta pidättämisestä.

9) Vastata ylioppilaskirjoitusten asiallisesta järjestämisestä yhdessä yo-vastaavan ja rehtorin kanssa.

10)Toimia osana sekä opettajakunnan että johtokunnan kokouksia valmistelevia työryhmiä ja toimia kokouksissa esittelijä oman toimialansa asioissa.

9§ Opettajakunta ja sen valmisteleva työryhmä

Opettajakuntaan kuuluvat koulussa opetusta antavat opettajat sekä rehtorit. Opettajakunta voi työskentelyssään jakautua kokonaan tai osittain tiimeihin. Opettajakunta valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja sihteerin, jotka yhdessä rehtoreiden kanssa muodostavat opettajakunnan valmistelevan työryhmän. Valmisteleva työryhmä kokoontuu säännöllisesti puheenjohtajan johdolla valmistelemaan opettajainkokoukset. Opettajakunnan valmisteleva ryhmä toimii myös vakituisten opettajien rekrytointien osalta rehtorin johtamana haastatteluryhmänä, jonka kokoonpanoa voidaan tarvittaessa muokata. Haastatteluryhmä esittelee toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen palkattavien opettajien valinnan. Rehtori tekee päätöksen opettajavalinnasta kuultuaan muuta haastatteluryhmää sekä opettajakuntaa. Opettajakunta kokoontuu varsinaiseen kokoukseen säännöllisesti. Ylimääräisen opettajainkokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai rehtori. Ylimääräisestä kokouksesta ja siinä käsiteltävistä asioista on ilmoitettava jäsenille vähintään kaksi päivää ennen kokousta. Opettajakunta on päätösvaltainen, kun vähintään 10 sen jäsenistä ja puheenjohtaja tai rehtori on läsnä. Opettajakunnan kokouksissa pyritään neuvotellen yksimieliseen päätökseen. Jos kuitenkin joudutaan äänestämään, opettajakunta tekee päätöksensä yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Valittaessa henkilöitä opettajakunnan eri vastuutehtäviin ja työryhmiin, työnjaossa katsotaan hyödyksi steinerpedagoginen asiantuntemus ja osaaminen.

10§ Opettajakunnan tehtävät

Opettajakunnan tehtävänä on:

1)kehittää ja ohjata opetus- ja kasvatustyötä sekä valvoa, että koulun kasvatusmenetelmiä sovelletaan oppilaiden parhaaksi.

2)pyrkiä jatkuvasti kehittämään steinerpedagogisia kasvatus- ja opetusmenetelmiä ja koulun toimintaa yleensä sekä kehittää opettajankokousta jatkuvaa täydennyskoulutusta tarjoavana ja itsekasvatusta tukevana rakenteena.

3)pitää yhteyttä oppilaiden huoltajiin sekä muihin koulun pedagogiikasta kiinnostuneisiin henkilöihin ja yhteisöihin järjestämällä vanhempien kokouksia, tiedotustilaisuuksia, näyttelyitä ja muita vastaavia tilaisuuksia.

4)tehdä opetussuunnitelmatyötä ja sopia yhteisistä käytännöistä koulun arjessa.

5)valita opettajajäsenet oppilasvalintaryhmään.

6)päättää koulun toiminnan pedagogisesta itsearvioinnista.

7) Päättää ja suorittaa muut asiat ja tehtävät, jotka säännösten tai määräysten tai asian laadun mukaan sille kuuluvat. Opettajakunta voi antaa toimivaltaansa kuuluvan asian valmistelevan työryhmän tai erityistä tehtävää varten asettamansa työryhmän tai opettajakunnan jäsenen hoidettavaksi.

11§ Opettajakunnan puheenjohtaja ja opettajakunnan sihteeri

Opettajakunnan puheenjohtajan tehtävänä on:

1) Kuunnella työyhteisöä ja johtaa opettajakunnan työskentelyä.

2) Toimia osana kokouksia valmistelevaa työryhmää.

3) Johtaa puhetta opettajainkokouksissa ja huolehtia siitä, että opettajakunta viipymättä käsittelee sille kuuluvat asiat.

4) Huolehtia opettajakunnan päätösten täytäntöönpanosta yhdessä rehtoreiden kanssa.

5) toimia esittelijänä opettajakunnan kokousasioissa, mikäli asialla ei ole erikseen mainittua esittelijää.

6) toimia koululla lähivastuuhenkilönä rehtoiden ollessa poissa.

Opettajakunnan sihteerin tehtävänä on:

1) toimia osana valmistelevaa työryhmää

2) opettajainkokouksien esityslistojen ja pöytäkirjojen kirjoittaminen sekä arkistointi.

3) huolehtia esityslista viimeistään kokousta edeltävänä päivänä opettajille.

4) toimia lähivastuuhenkilönä silloin kun sekä rehtorit, että opettajakunnan puheenjohtaja ovat poissa.

5) suorittaa muut opettajakunnan valmistelevan ryhmän hänelle antamat tehtävät.

12 § Koulun nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä hallituksen muun jäsenen kanssa taikka hallituksen määräämät yhdistyksen henkilöstöön kuuluvat hallituksen erikseen määräämällä tavalla yksin tai yhdessä jonkun kanssa.

3 luku

OPETTAJAT JA MUU HENKILÖKUNTA JA HEIDÄN TEHTÄVÄNSÄ

13 § Opettajat ja muu henkilökunta

Koulussa työskentelee tarpeen mukaan esiluokanopettajia, luokanopettajia, aineenopettajia, opinto-ohjaajia, erityisopettajia, koulunkäynnin ohjaajia, kouluvalmentajia sekä muuta henkilökuntaa.

Esiluokanopettaja opettaa esiluokkaa. Luokanopettajat ohjaavat vuosiluokilla 1 - 7/8 kukin luokkaansa ja vastaavat lukuaineiden opetuksesta toista kotimaista ja vieraita kieliä lukuun ottamatta. Luokanopettaja voi tarvittaessa opettaa muitakin aineita ja antaa opetusta myös muilla luokilla. Muusta luokanopettajavaiheen sekä pääsääntöisesti vuosiluokkien 8 ja 9 sekä lukion opetuksesta huolehtivat aineenopettajat. Erityisopettaja antaaa oppilaille erityisopetusta. Koulussa voi olla myös muuta pedagogista henkilökuntaa. Koulussa on lisäksi muuta henkilökuntaa, jotka vastaavat toimistotehtävistä, talousasioista sekä ravinto- ja kiinteistöhuollosta. Koulu- ja taloussihteeri työskentelee yhdessä rehtoreiden kanssa koulun yleis- ja taloushallinnossa.

14 § Henkilökunnan velvollisuudet ja tehtävät

Opettajan ja muun koulun henkilökuntaan kuuluvan on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä sekä noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Hänen on käyttäydyttävä esimerkillisesti lasten ja nuorten keskuudessa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Koko henkilökunta toimii kasvatustehtävässä. Vakituisen henkilöstön tulee ilmoittaa muut työsuhteensa tai yritystoimintansa kirjallisesti esihenkilölle.

Opettajan tehtävänä on:

1)rakentaa luokkahenkeä, huolehtia luokan ilmapiiristä, selvittää riitoja ja puuttua kiusaamiseen.

2)pitää eri tavoin yhteyttä vanhempiin, toteuttaa kodin ja koulun yhteistyötä ja tehdä wilma-merkinnät.

3)antaa opetusta peruspalkkaansa vastaan niin monta viikkotuntia kuin työehtosopimuksessa on todettu tai muuten sovittu sekä hoitaa hänelle määrätyt ylitunnit sekä hoitaa vältuntivalvonnat ja ruokailuvalvonnat.

4)noudattaa hyväksyttyä opetussuunnitelmaa

5)huolehtia oppilasarvioinnin monipuolisuudesta ja riittävyydestä.

6)käyttää ja kehittää erilaisiin opetustilanteisiin soveltuvia steinerpedagogiikan mukaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja.

7)huolehtia oppilaiden ojentamisesta, ellei muualla tässä johtosäännössä toisin määrätä.

8)huolehtia ryhmäkohtaisen tuen eri muotojen toteutumisesta ja tarvittaessa oppilaskohtaisen tuen suunnitelman laatimisesta

9)osallistua pedagogiikan kehittämiseen ja koulun toiminnan suunnitteluun sekä koulutuksen arviointiin (mm. opettajankokoukset).

10)seurata koulun viestintäkanavia (wilma ja sähköinen ilmoitustaulu viikkari)

11)suorittaa muut esihenkilön hänelle määräämät tehtävät. Opettajan ja muun koulun henkilökuntaan kuuluvan oikeuksista ja velvollisuuksista on lisäksi yleisesti voimassa, mitä perusopetuslaissa, lukiolaissa ja työsopimuslaissa sekä niiden nojalla säädetään ja määrätään sekä mitä työehtosopimuksessa ja työsopimuksessa on sovittu.

4 luku

OPPILAAKSI OTTAMINEN JA OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN

15 § Sovellettavat säännökset ja määräykset

Oppilaaksi ottamisesta, opetuksesta ja opetuksen määrästä on voimassa, mitä perusopetuslaissa ja lukiolaissa sekä niiden nojalla säädetään ja määrätään ja mitä opetusta varten hyväksytyssä opetussuunnitelmassa ja tässä johtosäännössä määrätään.

16 § Oppilaaksi ottaminen

Rehtori tekee hallintopäätöksen esiopetuksen oppilaaksi ottamisesta sen jälkeen, kun esiopetuksen opettaja on tavannut lapsen ja tutustunut hakupapereihin.

Ensimmäisen luokan valintaa valmistelevaan ryhmään kuuluvat rehtorin lisäksi toisen ja kolmannen luokan luokanopettajat. Ryhmän kokoonpanoa täydennetään tarpeen mukaan erityisopettajalla ja kokoonpanoa voidaan myös muuttaa. Ennen oppilaaksiottopäätöksen tekemistä rehtori konsultoi tarpeen mukaan erityisopettajaa tai opettajakuntaa. Rehtori tekee valinnat valintaryhmän esityksen pohjalta ja tiedottaa valinnoista opettajakuntaa.

Ensimmäiselle luokalle otettaessa oppilas otetaan 1.-9. luokkien oppilaaksi. Oppilaat otetaan koulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautumisikäjärjestyksessä oppilaan soveltuvuus huomioiden. Kuitenkin koulumme esiopetuksesta siirtyvät oppilaat ovat etusijalla.

Ennen oppilaaksi ottamista oppilaille järjestetään kouluuntulotapaaminen, jonka jälkeen tehdään oppilasvalinnat. Koulu voi myös tarvittaessa edellyttää asiantuntijalausunnon (esim. psykologin lausunnon) hankkimista vanhempien kustannuksella. Valitulla koulutulokkaalla tulee olla edellytykset työskennellä suuressa yleisopetuksen ryhmässä steinerkoulun opetussuunnitelman mukaan. (Perusopetuslaki 3 §, opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.)

Muille kuin perusopetuksen ensimmäisille luokille haetaan täyttämällä hakukaavake koulun kotisivuilla ja tämän jälkeen täyttämällä koululta lähetetty tarkempi hakukaavake. hakutietojen perusteella luokanopettaja tai luokanohjaaja sopii tutustumisjakson ja tämän jälkeen esittää rehtorille oppilaaksiottopäätöstä. Kesken perusopetuksen koulua vaihtavien oppilaaksiotto ratkaistaan luokan oppilasmäärän ja muun tilanteen, hakevan oppilaan viimeisen koulutodistuksen, tutustumisjakson sekä oppilaan edun mukaisen tuen toteutumisen mahdollisuuksien mukaan.

Lukioon pyritään yhteishaussa. Apulaisrehtori päättää opiskelijavalinnan perusteet vuosittain kuultuaan opettajakuntaa. Apulaisrehtori päättää opiskelijavalinnasta Opintopolkutietokannan tulosten perusteella. Mahdollisen pääsykokeen järjestämiseen voi osallistua rehtoreiden lisäksi muita opettajia.

17 § Opetusryhmien muodostaminen

Opetusryhmä muodostetan ensimmäisellä luokalla. Opetusryhmän enimmäiskoko perusopetuksessa on 25 oppilasta. Luokkakohtaisen oppilasmäärän voi ylittää rehtorin päätöksellä. Perusopetuksessa voi olla rinnakkaisluokkia. Lukiossa aloittavan ryhmän enimmäiskoko on 36 opiskelijaa.

5 luku

OPPILASKUNTA

18 § Oppilaskunta ja sen tehtävät

Koulussa toimii kaksi oppilaskuntaa, joista toiseen kuuluvat vuosiluokkien 8/9 ja lukion opiskelijat ja toiseen vuosiluokkien 1 - 8/9. luokkien oppilaat. Oppilaskunta valitsee itselleen hallituksen, johon puheenjohtajan lisäksi kuuluu 1-3 oppilasta kutakin luokkaa kohti. Oppilaskunnan opettajajäsenenä toimii opettajakunnan nimeämä opettaja/t. Oppilaskunnalla on oikeus ehdottaa opettajajäsentä. Opettajajäsen osallistuu oppilaskunnan hallituksen kokouksiin. Oppilaskunnan tehtävänä on:

1) Järjestää sellaista toimintaa, joka edistää oppilaiden/opiskelijoiden hyvinvointia, yhteistoimintaa ja koulutyötä.

2) Esityksien ja keskustelujen avulla myötävaikuttaa oppilaiden/opiskelijoiden turvallisuuteen ja viihtyvyyteen koulussa.

3) Antaa lausuntoja koulun järjestyssäännöistä, opetussuunnitelmasta, oppimateriaaleista, sekä muista suunnitelmista ja päätöksistä, jotka vaikuttavat opintoihin ja oppilaiden asemaan, ja tehdä aloitteita näihin liittyvistä asioista.

4) Toimittaa lukuvuoden alussa tarpeelliset henkilövalinnat, joissa puheenjohtaja ja luokan edustajat valitaan oppilaskunnan hallitukseen. Jokaisella oppilaskunnan jäsenellä on yksi ääni.

5) Suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä johtokunnan, opettajien ja muun henkilökunnan kanssa koulun yhteisiä tapahtumia.

6) Pitää yhteyttä viranomaisiin ja yhteisöihin, jotka tukevat oppilaskunnan tavoitteita.

7) Laatia oppilaskunnan säännöt ja lähettää ne opettajakunnalle vahvistettavaksi.

Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on:

1) Valmistella oppilaskunnan kokoukset ja kutsua oppilaskunta koolle säännönmukaisiin kokouksiin.

2) Valmistaa oppilaskunnan toimintasuunnitelma ja toimintakertomus.

3) Antaa esitykset opettajakunnan valmistelevalle työryhmälle käsittelyä varten. Sellaista oppilaskunnan tai sen hallituksen päätöstä asiassa, joka edellyttää myös johtokunnan tai opettajakunnan päätöstä, ei saa panna täytäntöön ennen kuin johtokunta tai opettajakunta ovat asian hyväksyneet.

6 luku VOIMAANTULO

19 § Voimaantulo

Tämä johtosääntö tulee voimaan 13.2.2026. Tämä johtosääntö korvaa 4.4.2022 voimaan tulleen Vantaan seudun steinerkoulun johtosäännön.