LUKUVUOSISUUNNITELMA 2025 – 2026
4.6.2025 versio
Lukuvuoden 2025-2026 keskeisiä painopisteitä
-Oppimisen tuen uudistuksen toteutus. Kolmiportaisesta tuesta luopuminen ja pedagoginen muutos.
-Ylläpidetään ja vahvistetaan VERSO- ja restoratiivinen koulu- toimintaa.
-Valmistaudutaan tilamuutoksiin. Korvataan elinkaarensa päässä olevaa rakennuskantaa Parmacon moduulirakennuksella.
-Vakiinnutetaan keväällä päättyneen Opetushallituksen rahoittaman ilmasto- ja kestävyyskasvatushankkeen aikana luotuja ympäristökasvatuksen käytäntöjä.
Työ ja loma-ajat 2025-2026
Esiopetus, perusopetus ja lukio
Opetus alkaa keskiviikkona 6.8.2025.
Keskiaikamarkkinat la 13.9.2025 korvaava koulupäivä
Syysloma 13.10.–17.10.2025.
Joululoma 20.12.2025–6.1.2026.
Talviloma 16.2.–20.2.2026.
Pitkäperjantai 3.4.2026 ja toinen pääsiäispäivä 6.4.2026 ovat lomapäiviä.
Vapunpäivä 1.5.2026 on lomapäivä.
Helatorstai 14.5.2026 on lomapäivä.
pe 15.5.2026 on keskiaikamarkkinoilla korvattu vapaapäivä
Lukuvuoden viimeinen työpäivä on lauantaina 30.5.2026.
Vuosikello
Elokuu
31
to 31.7. Johtokunnan kokous klo 18.00
32
ma 4.8. opettajainkokous ja henkilöstön tapaaminen klo 12.00, kokouksia ja
klo 14-15 tiimit
-Yhteisöllinen hyvinvointiryhmä (YHR): järjestäytyminen ja erillisen YHR-toimintasuunnitelman ja opiskeluhuollon vuosikellon päivittäminen.
-Juhlaryhmä: työnjakoa ja organisoituminen, lukuvuoden juhlien aikataulujen tarkennusta.
-Lukiotiimi, alkavan lukuvuoden suunnittelua
ma 4.8. klo 15.00 alkaen koko koulun yhteiset pihatalkoot
ti 5.8 opettajien kokous -ja työskentelypäivä klo 09-15.00 (klo 9.30-12.30
henkilöstön turvallisuuteen ja vuorovaikutukseen liittyvä täydennyskoulutus. Puhe-JudoTM – Haastavien asiakastilanteiden ammattimainen hallinta)
ke 6.8. Koulu alkaa klo 9.00 (alkavan ensimmäisen luokan oppilailla klo 10.00)
Koulu päättyy klo 12 mennessä ja lukiolaisilla klo 13 mennessä. Iltapäiväkerho toimii normaalisti.
to 7.8. lukion aloittavien ryhmäyttämisohjelma
33
to ja pe 14. ja 15.8. Koulukuvauspäivät
34
ke 20.8. klo 9.30 Palotarkastus
la 23.8. – pe 29.8. 9.luokka, Kamilla ja Esa ym vaelluksella Lapissa Urho kekkosen kansallispuistossa Saariselällä.
su 24.8. – pe 29.8. lukion ykkösten Lapin leiri, Anne ja Helmi
35
9.luokka ja Kamilla ja Esa ym Lapin vaelluksella
Lukion ykköset Lapissa leirikoulussa
to 28.8. klo 15.30-16.15 steinerkoulujen opettajakuntien yhteinen etäkokous, Vantaan steinerkoulun opettajakunta järjestäjänä.
Syyskuu
36
37
ti 9.9. klo 9:30 Hatsolon vierailu 7 – 9. luokat, Dreams-lähettiläs, Lasten ja nuorten säätiö.
ke 10.9. YHR eli Yhteisöllisen hyvinvointiryhmän kokous. Teemana 3.luokka (Heidi) ja 9.luokka (Eveliina, Anne). Luokkakohtaisessa hyvinvointityöskentelyssä luodaan yleisellä tasolla tilannearvioita luokkatason ilmiöistä ja oppilashuollollisen yhteistyön tarpeesta.
to 11.9. klo 15.00-18.00 Ben Furman & Jarno Paalasmaa: Keinot hyvään kasvatukseen. Yhteistilaisuus opettajille ja vanhemmille. A-rakennus, sali.
pe 12.9. Opettajapäivät Snellman-korkeakoulu
la 13.9. korvaava koulupäivä, Keskiaikamarkkinat klo 10-13
38
ma 15.9.2025: äidinkieli ja kirjallisuus (suomi ja ruotsi), lukutaidon koe
ke 17.9.2025: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
pe 19.9.2025: vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti, ranska, espanja, saksa, venäjä)
39
ma 22.9.2025: toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ti 23.9.2025: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
to 25.9.2025: matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 26.9.2025: äidinkieli ja kirjallisuus (suomi ja ruotsi), kirjoitustaidon koe (suomi / ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe)
pe 26.9. Kodin ja koulun päivä (rehtorin aamukahvit)
Lokakuu
40
ma 29.9.2025: vieras kieli, lyhyt oppimäärä (englanti, ranska, espanja, saksa, venäjä, italia, portugali, latina, saame)
ma 29.9.2025 Sadonkorjuu- ja Mikael-juhla, päiväjuhla
ke 1.10. klo 9-14 uusien verso-sovittelija oppilaiden koulutus ja verso-vastuuopettajien toiminnan suunnittelu. Kllo 14-15 kaikille opettajille versopäivitys
41
ti 7.10. Steinerfest, Tavastia Helsinki (pääkaupunkiseudun steinerlukioilasten iltatapahtuma, joka ei ole koulun toimintaa, mutta järjestetään yhteistyössä koulun kanssa)
42
Syysloma
43
ti 21.10. Uinti 2. luokka ja 4. luokka Tikkurila
ke 22.10. YHR (Yhteisöllisen hyvinvointiryhmän kokous) 8.luokka (Pia) ja 2.luokka (Milla). Luokkakohtaisessa hyvinvointityöskentelyssä luodaan yleisellä tasolla tilannearvioita luokkatason ilmiöistä ja oppilashuollollisen yhteistyön tarpeesta.
23.-24.10. Helsingin kirjamessut
23.-27.10. abiluokka kulttuurihistorian leirikoulussa Berliinissä
44
ti 28.10.Uinti 2. ja 4. luokka Tikkurila
Marraskuu
45
ti 4.11 Uinti 2. ja 4.luokka, Tikkurila
46
ma 10.11. lyhtyjuhla luokille 1-4
ke 12.11. YHR 7.luokka (Sirpa) ja 1.luokka (Tuija)
47
to 20.11. täydennyskoulutus opettajille klo 14.00-17.00. Koulukiusaaminen ja mielenterveys, Marja Snellman-Aittola. Mieli ry.
to 20.11. tulevien ekaluokkalaisten ensimmäinen vanhempainilta klo 17.00
48
pe 28.11. Adventtijuhla luokille 1-6
Joulukuu
49
ke 3.12. YHR 6.luokka (Laura) ja 5lk (Mervi) Luokkakohtaisessa hyvinvointityöskentelyssä luodaan yleisellä tasolla tilannearvioita luokkatason ilmiöistä ja oppilashuollollisen yhteistyön tarpeesta.
pe 5.12. itsenäisyysjuhla
50
to 11.12. 8.lk väliarviointi-ilta
51
pe 19.12. Joulujuhla
Tammikuu
2
ke 7.1. Koulu alkaa
3
ke 14.1. YHR 4.lk (Ewy) ja eskarit (Paula). Luokkakohtaisessa hyvinvointityöskentelyssä luodaan yleisellä tasolla tilannearvioita luokkatason ilmiöistä ja oppilashuollollisen yhteistyön tarpeesta.
to 15.1. tulevien ekaluokkalaisten 2. vanhempainilta
pe 16.1. koko koulun avoimet ovet klo 9.00 – 12.00
4
23.1.-24.1. Educa-messut, täydennyskoulutus-tapahtuma opettajille
5
ke 28.1. YHR 7.luokka (Sirpa) ja 1.luokka (Tuija)
Helmikuu
6
ma 2.2.-to 5.2. omalla koululla pop up pisteellä Vantaan- ja Keravan Hyvinvointivaltion suunterveydenhuollon 1.lk-, 3.lk- ja 5.lk oppilaiden suunterveystarkastukset.
perusopetus kolmikantakeskusteluviikko, pieniä poikkeamia lukujärjestyksissä
to 5.2. penkkarit
7
pe 13.2. vanhojen tanssit
8
Talviloma
9
ti 24.2. klo 12.00-13.30 Taidetestaajat Arctic Ensable: Ajolähtö Helsingin Tapanilassa Sirkussali, 8.luokka ja Pia
Maaliskuu
10
11
Ti 10.3. äidinkieli ja kirjallisuus (suomi ja ruotsi), lukutaidon koe
To 12.3. Vieras kieli, lyhyt oppimäärä
Pe 13.3.2026 äidinkieli ja kirjallisuus (suomi ja ruotsi), kirjoitustaidon koe
12
Ma 16.3. Vieras kieli, pitkä oppimäärä
Ke 18.3.2026 Matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
Pe 20.3.2026 Reaali, yhteiskuntaoppi ym.
13
Ma 23.3.2026 Toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
Ke 25.3.2026 Reaali, historia, filosofia ym
Huhtikuu
Koko huhtikuun ja toukokuun 2026. Koulun näyttely Keravan kirjastolla, sekä ikkunagalleria että yläkerran taideseinä.
14
to 2.4. pääsiäijuhla
pe 3.4.-ma 6.4. pääsiäisvapaa
15
to 9.4. klo 13.00-14.15 Taidetestaajat Sinfonia Lahti: Tunturin tarina. 8. luokka ja Pia
16
17
Toukokuu
18
to 30.4. Vappu (Talent Show 3-8.luokat, Opettajat – oppilaat ultimateottelu, vappuruokailu) Koulu päättyy luokilla 1-8 klo 12 ja 9.luokka ja lukio klo 13.00 mennessä.
Pe 1.5 Vappuvapaa
19
A-rakennuksen ja A:n tontin purkutyöt alkavat. Toukokuun ajan poikkeusjärjestelyitä ruokailujen, esipetuksen ja iltapäivätoiminnan suhteen.
20
to 14.5. – su 17.5. Helavapaa
21
22
ke 27.5. YHR: kehittämistä, reflektointia ja tulevan lukuvuoden suunnittelua
pe 29.5. koulu päättyy noin klo 12.00
La 30.5. Kevätjuhla (alustavat kellonajat esiopetus klo 9.00, ylioppilaiden juhla 10.00, koko koulun juhla 11.00)
Monialaisten oppimiskokonaisuuksien täsmentäminen ja tarkentaminen (ks. myös opetussuunnitelma)
Esiopetus
Esiopetus on jo perusluonteeltaan eheytettyä opetusta, joka muodostuu eri laajuisista ja eri tavoin toteutetuista oppimiskokonaisuuksista. Sen tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua, oppimista ja hyvinvointia. Erilaisin ilmaisun keinoin (musiikki, runot, kädentaidot, maalaus, leivonta, eurytmia). Toiminta on kokemuksellista, moniaistista, aisteja herättävää ja taiteellisuuden läpäisemää maailmaan tutustumista, arjen askareiden leikin keinoin.
1.lk Metsäretket, luonto ja majanrakennus
Viikottaisiin kävely- ja luontoretkiin yhdistetään leikkejä ja majanrakennusta. Työnjako, rakennustarvikkeiden hankinta ja toisaalta varsinainen rakentelu ohjautuvat keskinäisten sopimusten pohjalta. Oppilaat opettavat toinen toistaan ja työ opettaa. Omat oivallukset ovat keskeisiä majanrakennuksessa: aina on useita oikeita
ratkaisumahdollisuuksia ja vuorovaikutuksessa niistä päästään yhteisymmärrykseen. Majanrakennuksella elävöitetään ja eheytetään koulun opetussuunnitelmaa. Liikunnalliset, sosiaaliset, luontoon liittyvät ja työkasvatukselliset tavoitteet yhdistyvät luontevasti esimerkiksi matematiikkaan ja käsityöhön. Majat voidaan dokumentoida kuvaamalla ja vaikkapa julkaista koulun viestintäkanavilla. Tällöin oppimiskokonaisuuteen liittyy myös tieto- ja viestintäteknologia. Majanrakennuksessa yhdistyvät työ ja leikki.
2.lk Nukketeatteri
Nukketeatteri on muun muassa äidinkieltä, kuvataidetta, käsityötä, musiikkia ja tieto -ja viestintäteknologiaa (tvt) yhdistävä kokonaisuus.
Lisäksi metsäretket ja luontoaiheinen monialainen oppimiskokonaisuus toteutuu osana vuodenkiertoa. Luokka kylvää viljat 3.luokan talonpoikaisjaksoa varten. Monialainen kokonaisuus toteutuu myös syksyllä tehtävässä Mikael- kuvaelmaprojektissa. Luokkarajat ylittävässä yhteistyössä toteutuu opettajien yhteistyö ja useita oppiaineita yhdistävä taide-esitys.
3.lk Rakennusprojekti ja talonpoikaisjakso
Matematiikkaa, käsitöitä, äidinkieltä, opinto-ohjausta (ammatit) ja kuvataidetta (esim. punamultamaali, arkkitehtuuri) yhdistävä kokonaisuus. Projektin lopputuotteena voi syntyä jokin rakennus, jolle löytyy käyttöä. Mahdollisessa rakennusprojektissa myös vanhempien osallistaminen. Mahdollinen museoretki. Talonpoikaisjaksolla tehdään paljon kädentöitä.
4 Kalevala
Monialaisessa Kalevala-kokonaisuudessa yhdistetään äidinkieltä ja kirjallisuutta, eurytmiaa, kuvataiteita, musiikkia ja tieto- ja viestintäteknologiaa. Kalevala-teeman ohessa voidaan käsitellä myös pohjoismaista Edda-runoelmaa.
Lisäksi lähiseudun historian opetus integroituu osittain esimerkiksi ympäristöoppiin ja maantietoon. Tässä yhteydessä voidaan opiskella esimerkiksi ilmansuuntia, maastonmuotoja, kartan lukua ja integroida aihetta liikunnan opetukseen. Kotiseudun historia oppimiskokonaisuuteen liittyen pyritään myös vierailemaan useissa historiallisissa kohteissa. Opetus on ikävaiheen mukaisesti mahdollisimman toiminnallista ja havainnollista.
5.lk Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikan historiaa lähestytään vuoden aikana musiikin, kuvataiteen, liikunnan, käsityön ja äidinkielen (runous, tarusto mm. Ilias ja Odysseia) avulla. Valmistaudutaan ja osallistutaan steinerkoulujen viidensien luokkien olympialaisiin toukokuussa, jotka toteutetaan antiikin olympialaisten hengessä. Tieto -ja viestintäteknologiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi dokumentoinnissa.
Näytelmä
Näytelmäprosessi on ennen kaikkea sosiaalisesti kehittävä. Koko ryhmän on yhdistettävä voimansa yhteiseen ponnistukseen ja sopeutettava omat ideansa kokonaisuuteen. Ilmaisutaidon lisäksi opitaan ryhmätyöskentelyä ja toisten huomioimista. Näytelmäprojektin ja draamapedagogiikan keinoin voidaan monipuolisesti syventää oppimisprosessia. Draamassa yhdistyvät ihmisen tunne, tahto ja ajattelu. Oppilailla on omat vastuutehtävänsä. Projektin yhteydessä oppilaiden on luontevaa harjoitella yhteistyötä eri tahojen kanssa. Näytelmän valinnasta ja toteutuksesta riippuen siihen voi integroitua luontevasti esimerkiksi vieraiden kielten, historian, musiikin, kuvataiteen, käsityön tai tieto- ja viestintäteknologian taitojen kehittämistä. Tällä kertaa näytelmä yhdistyy erityisesti historian opetukseen ja se konkretisoi muinaisen egyptiläisen kulttuurin tunnelmaa.
6.lk Purjehdusleirikoulu
Toteutustapana on purjehdusleirikoulu Albanus-purjelaivalla elokuussa. Teemaa suunnitellaan leirikouluun osallistuvien opettajien, vanhempien ja oppilaiden kanssa yhdessä. Purjehdusleirikoulu integroi esimerkiksi kotitaloutta, liikuntaa ja ympäristöoppia. Yksi steinerkoulun perusajatuksista on tarjota oppilaille todellinen kosketus luonnonilmiöihin erilaisten leirikoulujen yhteydessä.
Antiikin Rooman historiassa korostuva roomalainen kuri ja järjestys ja lainsäädännön kehitys rinnastuu leirikoulussa yhteisten pelisääntöjen noudattamiseen.
Lisäksi kuudennen luokan historian opetukseen liittyvää keskiaikateemaa voidaan syventää monialaisella oppimiskokonaisuudella. Historian, uskonnon, kuvataiteen, musiikin, kotitalouden, kielten ja käsitöiden lisäksi keskiajan elämää ja kulttuuria käsitellään erilaisilla opintoretkillä, museovierailuilla ja keskiaikatapahtumaan osallistumalla.
Osallistutaan Yrityskylään. Yrityskylä toiminnallistaa ja havainnollistaa muun muassa yhteiskuntaopin ja matematiikan opintoja.
7.lk Tiedettä elämään
Luonnontieteisiin liittyvä teema, johon voi yhdistyä esimerkiksi ruotsia, englantia ja äidinkieltä. Teemaa suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa ajatuksella Miten tämä toimii?
Seitsemännen luokan tähtitieteen teemakokonaisuus voidaan liittää maantietoon, fysiikkaan ja historiaan. Oppilaille näytetään kopernikaaninen maailmankuva ja keskustellaan siitä, miten erilaiselta taivas näyttää eri puolilla maailmaa. Tähtitieteen opinnoissa lähtökohta on usein käytännönläheinen tähtien havainnoimiseen perustuva astronomia. Voidaan opettaa käytännöllistä navigointia, jolloin varhaiset löytöretket liittyvät yhteen tähtitieteen ja suunnistamisen kanssa.
8.lk Näytelmä
Näytelmäprojektissa yhdistyvät äidinkieli, musiikki, kuvataide, käsityöt, eurytmia ja tieto- ja viestintäteknologia. Näytelmän aiheesta riippuen kokonaisuuteen voi liittyä esimerkiksi Suomen historia.
Kahdeksannen luokan keväällä valmistaudutaan myös 9.lk:n monialaiseen oppimiskokonaisuuteen toteuttamalla harjoitusvaellus (oppilaat ovat suunnittelussa mukana, ruoka, reitti, kustannukset ym).
9.lk Vaellus
Tavoitteena on erätaitojen oppiminen käytännössä, itsensä ylittäminen, fyysisen kunnon parantaminen, luontosuhteen syventäminen sekä kansallispuiston luontoon ja kulttuuriin tutustuminen.
Sisällöt ja toteuttamistapa: Kokonaisuudessa integroituvat erityisesti liikunta, biologia, maantieto, kotitalous ja terveystieto. Ympäristövaikutuksia arvioidaan ja Lappiin mennään tilausajon sijaan junalla. Etenemisvaellus Urho Kekkosen kansallispuistossa Saariselällä elokuussa. Vaellus tehdään varusteet, ruoat ja teltat kantaen. Ruoanlaitto retkikeittimillä. Seuranta: palautekeskustelu ja oppilaat kirjoittavat kokemuksistaan.
Laaja-alaisen osaamisen kuvausten toteutumiseen liittyviä opetussuunnitelmaa täydentäviä kirjauksia
L4 – Monilukutaitoa sisällytetään eri aineisiin tekstien, kuvien, kaavioiden, karttojen ja symbolien, tilastojen lukutaidon harjoittelun kautta. Monilukutaitoa vahvistetaan lukutaito paremmaksi projektin työskentelyn yhteydessä
L5 – Tieto- ja viestintäteknologinen (TVT) osaaminen aluetta kehitetään hyödyntäen koronaviruksesta johtuvissa poikkeusoloissa saatuja kokemuksia etäopetukseen ja digitaalisiin oppimisympäristöihin siirtymisestä. Sovelletaan ja toteutetaan valtakunnallisessa steinerdigitutoreiden jatkokoulutuksessa Jyväskylän yliopistossa kehitettyjä steinerkoulujen TVT-portaita.
L7 – Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Vaikutetaan aktiivisesti ja kestävää tulevaisuutta rakentaen, muun muassa mehiläisten ja muiden pölyttäjien hoitoprojekteilla sekä istuttamalla puita. Koulun sijaintia lähimetsien ja luonnonmukaisesti viljeltyjen peltojen vieressä hyödynnetään kestävää tulevaisuutta ja luontosuhdetta rakentavassa toiminnassa. Yhteistyötä Herttoniemen ruokaosuuskunnan (OmaPelto) kanssa pyritään vahvistamaan.
Laaja-alaisen osaamisen alueiden (L1 – L7) toteutumista vahvistetaan käsittelemällä niitä opettajankokouksissa sekä syyslukukauden että kevätlukukauden aikana. Hyödynnetään laaja-alaisen osaamisen alueiden toteuttamisessa kodin ja koulun välistä tiivistä yhteistyötä.
Koulun toiminnan arvioinnin toteutuksen määrittelyä (ks. myös opetussuunnitelma)
-Tarkennetaan arviointikäytäntöjä Opetushallituksen ja Steinerkasvatuksen liiton antamien ohjeistusten mukaan.
– Koulun toiminnan jatkuvaa arviointia toteutetaan johtokunnan kokousten ohella osana viikottaista opettajakuntatyöskentelyä.